Elokuun budjetti

Seuraavaksi siis elokuun budjetin kimppuun!

Ja sehän näyttää taulukosta katsottuna tältä:

Tulot	Elok. budjetti
Palkka	2650
Sivutyö 1.	800
Sivutyö 2.	250
Osingot	---
Vuokratulot	1790
Muut tulot	---
Yhteensä	5490
Menot	Elok. budjetti
Lainat	1350
Puhelin	50
Diesel	80
Ripset ja kynnet	110
Sijoitusasuntojen menot	390
Ruoka ja yhteiset menot	450
Säästötilille	930
Rahastot	120
Omat menot	100
Vakuutukset	---
Laskut	100
osakkeet	---
Visa	325
Matkustus	250
Yhteensä	4255

 

Palkkatuloissa on tässä kuussa jonkin verran kilometrikorvauksia ja sivutöitä on ollut aika runsaasti. Näin ollen tulotkin ovat ihan mukavan kokoiset. Toisaalta myös menot…Auto vaatii pientä remonttia josta tosin osat on jo valmiina, siksi laskuihin varattu vähän ekstraa. Lisäksi tiedossa ulkomaanreissu, johon varattu myös rahaa. Mutta kesän jäljiltä on odottamassa myös tuo VISA-laskun ryökäle! Että se ottaa päähän! No onneksi budjetti on silti plussalla 1235e, että ei se nyt huonosti ole. Elokuun aikana pitäisi tulla rahaa myös nettikirppikseltä, jossa sain myytyä noin 300e arvosta vaatteita. Lisäksi eräs lentoni myöhästyi ja odotan Norskilta siitä korvauksia, eli toivon mukaan oltaisiin kuun lopulla enemmänkin plussalla!

 

Kultalusikka suussa?

Sain viime tekstiini kommentin jossa mainittiin varakkaat vanhemmat vaurastumisen mahdollistajina. Ajattelinkin kommentin innoittamana kirjoittaa niistä asioista jotka minä olen kokenut omaa vaurastumista edesauttaviksi tekijöiksi.

Ensimmäiseksi asiaksi koen rohkeuden. Koen yhtenä vahvuutena sen, että olen uskaltanut ottaa riskejä, ne ovat kannattaneet. Tällä tarkoitan sekä asuntojen ostamista että eteenpäin kouluttautumista ja hyppäämistä uusiin työpaikkoihin. Tottakai myös asuntojen vuokraaminen on vaatinut rohkeutta. Olisi ollut paljon helpompaa myydä edellinen ja ottaa uuteen näin ollen vähemmän lainaa.

 

Toisaalta minulla on aina ollut halu omistaa. Tällä tarkoitan sitä, että vuokranmaksaminen on tuntunut rahan heittämiseltä kaivoon. Tämä on ajanut asuntojen ostamiseen mutta toisaalta myös keräämään rahaa tilille. Seuraava tärkeäksi kokemani asia onkin se, että olen ymmärtänyt shoppailun yhteyden tunteisiin. Rahan kuluttaminen shoppailun kautta on tuottanut hetkellistä nautintoa ja positiivista tunnetta, joka on kuitenkin (ainakin minulla) johtanut katumiseen, ainakin sen jälkeen kun on kurkannut tiliotetta. Olenkin tietoisesti pyrkinyt keräämään nämä positiiviset tunnekokemukset jostain muualta ja shoppaillut vain silloin kun on todellinen tarve eli ei juuri koskaan.

 

Otsikkoon viitaten en todellakaan ole kultalusikka suussa syntynyt. Vanhempani ovat keskiverto toimeentulevia, mutta he eivät ole ikinä olleet innostuneita sijoittamisesta vaan makuuttaneet rahaa lähinnä tilillä ja pyrkineet maksamaan lainat aina nopeasti pois. Olen kuitenkin kiitollinen vanhemmilleni kahdesta asiasta ja ensimmäinen näistä on takaukset. Puhdasta rahaa en ole vanhemmiltani ikinä saanut (ellei nuorena saatua viikkorahaa lasketa) mutta vanhemmat ovat huolehtineet lainojeni takauksista. Tämä on ollut merkittävä apu tässä vaurastumisen matkalla. Toinen olennainen vanhemmilta peritty asia on nuuka elämäntapa. Muistan miten lapsena ärsytti nuukailu ja luulin aina meidän olevan tosi köyhiä kun syötiin samaa ruokaa useampana päivänä ja ajettiin vanhalla autolla. Sähköäkään ei saanut kuluttaa eikä suihkussa lotrata lämmintä vettä. Myönnän kyllä tästä jääneen myös negatiivisen kaiun, mikä näkyy mm. siinä etten tingi välttämättömistä (esim. lämmin vesi suihkussa), mutta toisaalta haluan ajaa kohtuu uudella autolla. Mutta muuten pyrin käyttämään rahaa nykyään viisaammin ja harkitummin kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Täällä suunnalla ei siis todellakaan olla synnytty kultalusikka suussa vaan enemmänkin opeteltu uusi asenne ja elämäntapa rahan suhteen! (Niin että munkin lapset voi sitten ehkä joskus sanoa kuinka ärsyttävää on syödä useampana päivänä samaa ruokaa :D )

Miksi aina pitää verrata itseään muihin?

Minulla paha tapa verrata itseäni aina muihin. Toisaalta se motivoi saavuttamaan enemmän ja ponnistelemaan unelmien eteen mutta siinä on olemassa myös negatiivinen näkökulma. Mukana on varmasti myös kateutta ja pettymystä itseen.

Vähän aika sitten jouduin herättelemään itseäni ihan tosissani. Luin jostakin sosiaalisen median syövereistä naisesta, joka kertoi hänellä olevan kolme sijoitusasuntoa. Minulle iski heti kateus, miksi minulla ei ole! Pysähdyin ajattelemaan tätä asiaa ja kysymään itseltäni, miksi olen niin pettynyt itseeni jos joku toinen on saavuttanut enemmän. Enkö voisi keskittyä omaan juttuuni ja olla tyytyväinen siihen mitä olen saavuttanut. Näiden negatiivisten ajatusten ja tunteiden kanssa pyörin siis hetken.

Heräsin ajattelemaan myös sitä, että se kuinka monta sijoitusasunto sinulla on, ei kerro varallisuudesta juuri mitään. Asunnot voivat olla pieniä ja syrjäseudulla.  Eroa on myös siinä, mikä on omavaraisuusasteesi. Päädyinkin laskemaan että omien asuntojeni arvolla saisin hienosti hankittua kelpo määrän yksiöitä. Mutta ei, se ei ole valitsemani tie. Olen tähän asti sijoittanut isompiin, ”perheasuntoihin” ja se on toistaiseksi se tie, mitä kuljen. Enkö voisi vain iloita muiden menestyksestä enkä automaattisesti vertaisi itseäni ja varallisuuttani muihin.

Näiden ajatusten johdattelemana törmäsin myös erääseen naiseen joka nimeää itsensä sijoittajaksi. Sijoituksina hänellä on täysin velkarahalla hankittu yksiö ja joitakin osakkeita. Mietin, miksi en itsekin voisi kutsua itseäni sijoittajaksi. Siksi, etten koe olevani tarpeeksi hyvä ja etteivät sijoitukseni ole vielä tarpeeksi merkittäviä. Mutta milloin tämä hetki sitten on? Luulen, että voin kutsua itseäni sijoittajaksi sitten kun teen sitä työkseni eli se myös elättää minut täysin. Ärsyttävää miten me naiset (kyllä, uskon tämän olevan sukupuolikysymys) emme voi olla ylpeitä saavutuksistamme ja rinta rottingilla sanoa olevamme sijoittajia vaikka salkussamme olisi vain muutama osake?

Aionkin tulevaisuudessa kiinnittää negatiivisten ajatusten vähentämiseen tiedostavasti huomiota. Itsekeskeinen ei pidä olla, mutta tyytyväinen itseensä ja siihen mitä on saavuttanut <3

Kuulumisia

Aamuteetä auringossa, rauhallinen töihinlähtö, ei voi valittaa! Vaikka töihin palaaminen loman jälkeen onkin ollut raskasta, on ensimmäiset viikot onneksi hieman kevyempiä. Mikä siinä onkin että itsensä motivointi tuntuu siinä kohden erityisen vaikealta?? Ei auta kuin muistuttaa mieleen omat haaveet ja unelmat ja se, että yksi niihin tarvittava osanen on raha ja siksi on töitä vain puskettava.

Suunnitelmissa oli tehdä pitkästä aikaa osakeostoksiakin, laitoin kolme kertaa toimeksiannon Oriolaa (150-200kpl) mutta joka kerta rajahinta oli liian pieni sentin tai kaksi. Tästä tein johtopäätöksen että kyseessä on kohtalo eikä minun siis kannata hankkia Oriolaa tässä vaiheessa. Näin ollen osakeostokset palasivat takaisin tauolle. Laitoin rahoiksi myös S-pankin rahaston sen ollessa plussalla 3,5%. Ajattelin että lainaneuvottelussa raha tilillä näyttäisi paremmalta J

 

Olemme nyt aktivoituneet talon hankinnassa asuntonäyttöjen myötä. Mitään erityisen mielenkiintoista ei ole osunut kohdalle, tuntuu että jokainen talo on ollut täynnä vesivahinkoja! (Nämä eivät sinänsä meitä pelota jos korjaukset on tehty ja dokumentoitu hyvin). Lisäksi olemme varanneet ajan lainaneuvotteluun. Hieman kyllä jännittää mitä siellä sanotaan. Talon etsinnän tiimellyksessä sattui kyllä sellainen historiallinen hetki että löysimme meitä molempia täydellisesti miellyttävän talon, tosin vain kuvien perusteella, paikan päällä emme ole vielä käyneet. Hintakin olisi erittäin järkevä mutta sijainti on huono. Työmatka kasvaisi puoleen tuntiin enkä tiedä olemmeko valmiita tinkimään ajastamme. Hyvänä puolena toisaalta se, ettei sijoitusasuntoja tarvitsisi myydä alhaisen hinnan takia (näin oletan, pankin kantaa en siis vielä tiedä). Että tämmöisiä pähkäilyjä siis tänne!  

Raha ja parisuhde

Ajattelin kerrankin kirjoittaa toisen blogikirjoituksen pohjalta. Kyseinen blogi on Minnan Rahataidot-blogi ja kirjoitus käsittelee muiden ihmisten merkitystä vaurastuttajina (https://www.rahataidot.fi/category/vaurastumisen-psykologia/). Haluan nostaa alkuperäisen kirjoituksen esille myös omassa blogissani koska voin allekirjoittaa kirjoittajan ajatukset täysin!

Oma mieheni on taloudellisesti erittäin tarkka. Hänellä ei ehkä ole samalla tavalla mielessä sijoittaminen tai taloudellinen riippumattomuus mutta hän on opettanut minulle paljon siitä, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä ja mihin asioihin haluan oikeasti panostaa. Nämä asiat eivät ovatkaan shoppailu ja muoti, baareilu, drinkit ja taksilla ajelu eikä lopulta edes hieno auto. Ehdottomana ykkösenä elämässä tällä hetkellä on meidän parisuhde ja yhteinen aika sekä tietysti kokonaisuudessaan vapaa-aika. Tätä vapaa-aikaa on mahdollista myös ostaa- eli tehdä vähemmän töitä. Tällöin on toisaalta mahdollista säästää käyttämällä aikaa eväiden tekemiseen ja ylipäänsä asioiden HARKITSEMISEEN. Itselläni rahan kuluttaminen liittyy hyvin usein äkkinäisiin, harkitsemattomiin päätöksiin. (Kävipä kerran niin että menin työpäivänä lounastauolla katselemaan itselleni autoa jonka ilmoituksen olin nähnyt nettiautossa….lähdin lopulta liikkeestä tuplahintaisen, 40000e arvoisen auton kanssa…) Mieheni ei toimisi näin ikinä! Hän on harkitseva, järkevä ja kaikinpuolin minua täydentävä. Ihailen ja kunnioitan näitä piirteitä hänessä suuresti ja olen pyrkinyt imemään niitä myös itseeni. Mieheni on saanut aikaan minussa myös asioiden, etenkin raha-asioiden tiedostamista. Tämä näkyy muun muassa tämän blogin perustamisena, budjettien tekemisenä ja tavoitteiden laatimisena.

Voinkin sanoa että taloudellinen kasvu on osaltaan myös mieheni ansiota. Vaikka olemme jakaneet kulumme (ja elämämme) vasta vähän aikaan, hänen vaikutuksensa talouteeni on ollut suuri. Miten se sitten konkreettisesti näkyy? Tässäpä muutama juttu…

-Tarjoukset (hyvien tarjouksien perässä siis mennään, mutta arvioidaan toki onko se kannattavaa ja tarvitaanko oikeasti. TAI EI. Mieheni ei mieti tarvitaanko oikeasti koska hän on hamsteri. Ja siedän sen hänessä.)

-Vanhaksi menevät tuotteet. Voin kertoa että kohtalaisen hyvistä tuloista huolimatta harrastamme kauppaan suuntaamista juuri ennen klo 21 jolloin voimme noukkia mukaamme S-ryhmän kaupoista -60% tuotteet

-Harkitseminen. Jos kyseessä on isompi hankinta, hankintaa pohditaan ja pitkään. Lisäksi vertaillaan vastaavia tuotteita ja luetaan muiden käyttäjien kokemuksia sekä mahdollisesti odotetaan ale-kamppanjaa jota voisi hyödyntää. Saattaa olla että tämän harkitsemisvaiheen aikana todellinen tarve on jopa poistunut ja taas säästettiin :D

-Loppuun kuluttaminen. Todellakin LOPPUUN. Uudet lenkkarit ostetaan kun edellisissä ei ole pohjaa. Ei ole tapahtunut viimeiseen kymmeneen vuoteen… Kesäloman aikana siivosin meidän maustehyllyn ja kiikutin roskiin 7-8 vuotta sitten viimeisen käyttöpäivän omaavia mausteita. Sanomattakin selvää että tämä kiikuttaminen piti tehdä salassa.

Mutta rahaa voi siis säästää myös valitsemalla seuransa. Mikä luojan lykky onkin sekä mun tilille että sydämelle että tuo mies on juurikin mun <3
(Onkohan tästä tulossa taloudellisen vaurastumisen ohella rakkausblogi...)

NYT KAIPAAN APUA!

Nyt kaipaan kipeästi apua. Mielipiteitä, erityisesti omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Olen tätä käsitellyt jo aiemmin blogissa otsikolla lainakatto tai jotain. Eli siis...
Olemme ehkä löytäneet talon josta olemme oikeasti kiinnostuneet. Minun osuuteni talosta olisi 180k. Tästä hinnasta olen suunnitellut maksavani itse 20k ja ottavani pankin ostotakauksen. Tedän, ettei käsiraha kata ihan 15% mutta toivon pankin olevan joustava etenkin kun toisesta sijoitusasunnostani vapautuu keväällä vakuutta n.10k edestä. (Mielenkiintoista on, että vapautuminen johtuu pankin mukaan siitä, ettei ko.asuntoa voida käyttää tällä hetkellä vakuutena koska asuntoon kohdistuvassa lainassa on meneillään lyhennysvapaa). 
Kysymys kuuluukin, onkohan minulla pienintäkään realistista mahdollisuutta saada haluamaani lainaa? Epäröintini perustuu siihen että minulla on lainaa ihan hirveästi jo ennestään eli sijoitusasuntoihin yhteensä noin 230k ja autoon 17k. Sijoitusasuntojen vuokratulot kattavat nämä lainojen hoitomenot, autoa sen sijaan maksan kuukausittain n. 420e. Uuden lainan saamisen myötä kokonaislainani nousisivat yhteensä hieman yli 400k. Kuulin että jossain pankeissa vuokratuloja ei katsota tuloiksi mikä on ihan hullua! Toisaalta taas luin että lainaa on riskimäärä kun se ylittää viisi kertaa vuositulot. Omat tuloni ovat tänä vuonna 90-100k luokkaa joten tuolla lainamäärällä ei kuitenkaan oltaisi vielä lähellä tuota riskirajaa. Sitten vaan parisen vuotta rauhallisesta lainanmaksua että saisi määrää alaspäin. Oletteko olleet vastaavassa tilanteessa ja miten pankki on suhtautunut lainan ottamiseen?

Kesäkuun tavoitteiden toteutuminen ja heinäkuun budjetti

Kesäkuun taloudelliset tavoitteet toteutuivat ihan kivasti. Netto-omaisuus kasvoi kesäkuun ajalta reilut 3000 euroa joten kesäkuun runsaista menoista huolimatta en voi olla muuta kuin tyytyväinen. Olen siis ihan mukana asettamissani 10 vuoden tavoitteissa. Löydät ne täältä:

https://voikonainenymmartaarahasta.blogspot.com/2018/04/kymmenen-vuoden-tavoitteet.html

 

OMISTUS	Sijoitusasunto 1.	Sijoitusasunto 2.	Osakkeet	S-rahasto	OP-rahastot	Tili	Yh.tili mun osuus	YHT.
Maaliskuu	62000	34000	3353	2613	345	1800	465	104576
Huhtikuuu	62000 (ok)	34850 (ok)	3353 (3310)	2613 (2651)	395 (524)	2800 (3887)	930 (805)	106941 (108027)
Toukokuu	62000 (ok)	35700 (ok)	3353 (3594)	2613 (2730)	445 (659)	3500 (4241)	1395 (ok)	109006 (110319)
Kesäkuu	62000 (ok)	36550 (ok)	3353 (3555)	2670 (2696)	495 (1064)	4800 (5735)	1860 (ok)	109868 (113460)

 

Entä miltä näyttää puolestaan heinäkuun budjetti?

 

Tulot	Heinäk. bud	Heinäk. tot.
Palkka	2500
Sivutyö 1.	300
Sivutyö 2.	250
Osingot	--
Vuokratulot	1790
Muut tulot	---
Yhteensä	4840
Menot
Lainat	1350
Puhelin	50
Diesel	120
Ripset ja kynnet	100
Sijoitusasuntojen menot	390
Ruoka ja yhteiset menot (ex-asuminen)	450
Säästötilille	930
Rahastot	120
Omat menot	200
Vakuutukset	---
Laskut	100
osakkeet	500
Yhteensä	4310

Laitoin heinäkuun budjettiin osakeostoillekin vähän rahaa, siitä myöhemmin lisää mitä aion ostaa. Säästöön pitäisi jäädä tämän budjetin mukaan siis 500e. Tämän lisäksi toki säästöön jää rahastoihin ja osakkeisiin menevät summat (yht. 620e) sekä puolet säästötilille menevästä summasta (465e) eli kaikkinensa 1585e. Plus toki lainojen lyhentämiset. Heinäkuun netto-omaisuuden kasvu tulee olemaan reilun kahden tonnin luokkaa, toivon mukaan budjetti pitäisi nyt paikkansa!